Korkoa korolle -ilmiö oli kerran maailman kahdeksas ihme – mutta miksi?

Albert Einstein kutsui korkoa korolle -ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Aika isoja sanoja 1900-luvun merkittävimmältä fyysikolta! Mikä sitten tekee ilmiöstä niin ihmeellisen? Seuraavassa lyhyt katsaus siihen, mitä koron korko oikein tarkoittaa.

Koron korko liittyy useimmissa tapauksissa säästämiseen tai sijoittamiseen. Kuten tiedämme, säästöilleen saa korkoa eli tuottoa, jos ne sijoittaa vaikkapa säästötilille tai osakerahastoihin. Toki korkoa tarjoaa tavallinenkin pankkitili, silloin korko vain on niin olemattoman pieni, ettei sillä kukaan lyö rahoiksi.

Käytännössä korkoa korolle -ilmiö käynnistyy silloin, kun korkoa aletaan laskea alkuperäisen pääoman lisäksi myös koroille, jotka pääomalle ovat edellisten laskentakausien aikana kertyneet. Tyypillinen laskentakausi on esimerkiksi kalenterivuosi.

 

Viiden tonnin pesämuna voi moninkertaistua

Otetaan esimerkkinä vaikka 5 000 euron pääoma ja kuvitellaan sille 10 %:n vuosikorko. Tällä korolla sijoitus poikii ensimmäisen vuoden aikana 500 euron korkotuotot. Summa voidaan lisätä sijoitettavaan pääomaan sen sijaan, että se esimerkiksi nostettaisiin kokonaisuudessaan ja kulutettaisiin muihin tarkoituksiin.

Tällöin pääoman suuruus on 5 500 euroa, ja uudella laskentakaudella sijoituksen korko on hieman ensimmäistä vuotta korkeampi: 550 euroa. Korko kasvattaa pääoman 6 050 euroon, jolle seuraavana vuonna kertyvä korko on edelleen hieman aikaisempaa suurempi 605 euroa.

Verrataan tätä nyt tilanteeseen, jossa korkoa ei sijoiteta uudelleen lisäämällä sitä pääomaan. Kun pääoma pysyy alkuperäisenä 5 000 eurona, 10 %:n korko tarjoaa sijoitukselle joka vuosi täsmälleen samat 500 euron tuotot.

Ensimmäisinä vuosina koron korko ei tarjoa kovin mullistavia hyötyjä, kun erot tuotoissa ovat ensin kymppien ja sitten satasien luokkaa. Mutta kun vuodet vierivät, koron korko alkaa kerryttää pääomaa yhä enemmän ja enemmän, ja vähitellen se alkaa näkyä tuottojen huomattavana kasvuna.

Korkoa korolle -ilmiö kasvattaa yllä mainitun esimerkkisijoituksen (5 000 euroa ja 10 %:n vuosikorko) kymmenessä vuodessa lähes 13 000 euroon. Jos taas säästäjä tai sijoittaja nostaisi joka vuosi saamansa tuotot ja pääoma pysyisi aina 5 000 euron suuruisena, vastaava summa olisi kymmenen vuoden kohdalla 10 000 euroa, eli 3 000 euroa vähemmän.

Erot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän vuosia kuluu: kahdenkymmenen vuoden kuluttua korkoa korolle -sijoituksen pääoma on jo yli 33 600 euroa, eli peräti 18 600 euroa enemmän kuin vertailukohteella, joka säilyttää pääoman joka vuosi 5 000 eurossa.

 

Sijoittamiseen kannattaa ensin perehtyä

Yllä mainittu esimerkki kuvaa hyvin, kuinka korkoa korolle -ilmiö voi pitkällä aikavälillä poikia melko huikeitakin tuottoja.

Tästä syystä pitkäaikaista sijoittamista pidetään erittäin järkevänä ratkaisuna verrattuna esimerkiksi perinteiseen rahojen tallettamiseen pankkitilille, inflaatio kun syö tasaiseen tahtiin pienikorkoisten talletusten arvoa. Samasta syystä ihmisiä myös kehotetaan aloittamaan sijoittaminen mahdollisimman nuoressa iässä.

Toki sijoittamiseen liittyy aina riskinsä, eikä yllä kuvatun kaltaisten houkuttelevien koron korko -tuottojen toteutumisesta tietenkään aina ole takeita. Lisäksi sijoittamiseen liittyy aina myös erilaisia sivukuluja, jotka luonnollisesti nakertavat pienen siivun tuotoista.

Sijoittajaksi ei olekaan syytä ryhtyä hätiköiden, vaan aiheeseen kannattaa ensi alkuun perehtyä. Internet tarjoaa aiheen tiimoilta kosolti tietoa, ja aloittavalle sijoittajalle on myös tarjolla erilaisia kursseja, joilla asiantuntijat selittävät kaiken juurta jaksain ja tarjoavat hyviä vinkkejä alkuun pääsemiseen.

Jos uteliaisuus heräsi, hyödyllinen koron korko -laskuri löytyy esimerkiksi täältä.