Yksilön vastuu vs. median vastuu

elokuu 14, 2015

Lainaa helposti – Vivus.fi Blogi

Ihmiset muodostavat maailmankuvansa sen perusteella, miten he maailman kokevat ja näkevät. Kokemukset puolestaan pohjautuvat pitkälti omaan lähipiiriin sekä median välittämään kuvaan. Median tuottamasta informaatiosta yksittäiselle ihmiselle on tärkeää vain se osa, jota hän itse seuraa. Ei ole mitään väliä, mitä vaikkapa The Economist uutisoi maailmalla, jos nämä tiedot eivät näy yksilön henkilökohtaisesti seuraamassa mediassa.

Otetaan esimerkkitapaukseksi mummo Pihtiputaalta, joka seuraa pelkästään alueen omaa lehteä Kotiseudun sanomia sekä Seiskaa. Jos sattuisi niin kummallisesti, että Yhdysvaltain talous romahtaisi huomenna, mutta Kotiseudun sanomat tai Seiska ei tätä noteeraisi, säilyisi mummon maailmankuva muuttumattomana, vaikka monen muun maailmankuva heilahtaisi paikoiltaan. Mummon mies Pihtiputaan pappa ei myöskään seuraa muita medioita, mitä nyt joskus katsoo formuloita.

Joskus voi käydä niin, että utopistinen kupla laajenee suuremmaksi kuin vain parin ihmisen kuten Pihtiputaan mummon ja papan maailmankuvia rajaavaksi. Jos iso joukko ihmisiä seuraa samoja harvoja medioita, voi näiden ihmisten maailmankuva muodostua vääristyneeksi suhteessa todellisuuteen. Tämä on tilanne monissa kehittyvissä talouksissa, joissa mediaa seurataan ja manipuloidaan valtion toimesta. Näin esimerkiksi naapurissamme Venäjällä.

Ei kuitenkaan aina tarvitse mennä edes naapuriin löytääkseen tämän ilmiön. Vastikään Suomessa Lastensairaalan rahoitus herätti valtavasti kohua. Googlaamalla ”lastensairaala huijaus” pääsee selaamaan kymmeniä eri palstojen keskusteluja, joiden sisältö tuntuu perustuvan lähinnä iltalehtien otsikointiin. Kun todellisuudessa moniselkoisesta laki- tai talousasiasta vedetään yksinkertaistavia ja yleisöön vetoavia otsikoita ja juttuja, saadaan helposti puolet kansasta muodostamaan yhdenmukainen, mutta vääristynyt mielipide. Keskitietä uutisoinnissa on vaikea löytää, koska ei tavallista tallaajaa kiinnosta lukea monipuolista tilanneanalyysia. Iltalehtien raflaavat otsikot voivat kuitenkin saada aikaan vaikka vääriin perusteisiin tukeutuvia kansanliikkeitä. Medialla on kai jonkinlainen vastuu tässä, mutta kuinka toteuttaa vastuuta? Entä kuka vahtii mediaa, jos vastuu ei toteudukaan?

Kansanedustaja Timo Harakka kirjoitti vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassaan Suuri kiristys muun muassa siitä, miten jopa eduskunnassa tehdään päätöksiä suurissa talousasioissa ymmärtämättä niistä juuri mitään. Ottamatta kantaa Harakan väitteisiin, niin kenellä on vastuu tällaisissa tilanteissa? Onko tarpeellisen tiedon hankkiminen kuitenkin yksilön vastuulla?
Voidaan väittää, että tiedon hankkiminen on yksilön vastuulla. Suurin piirtein näin olemme tähänkin asti olettaneet. Oikea tieto löytyy kyllä informaatiomassasta – sen kuin etsit. Näin syntyy iltalehtien ja seiskojen maailmankuvia, joiden todellisuuspohja voi olla hyvinkin hatara. Median vastuu on minimaalinen, koska yksilöllä on kuitenkin aina vapaus valita seuraamansa mediat.

Vilma, Sisällöntuottaja

Lähteet:
Harakka, T. 2014. Suuri kiristys. Tie ulos eurokriisistä. Schildts & Söderströms