Vaikka kesän lämmöt tuntuvat vasta alkaneen, kolkuttelee syksykin jo ovelle. Elokuu on yli puolenvälin, ja peruskoululaiset ja toisen asteen opiskelijat ovat jo aloittaneet koulun. Ei mene kauan, kun korkeakouluopiskelijatkin istuvat luennoillaan. Elo- ja syyskuu ovat opintotuen vilkkainta hakuaikaa. Kannattaa olla ajoissa, jotta varmistaa tuen saapumisen tilille syyskuun neljäs päivä.
Opiskeluelämä on isolle osalle suomalaisista tuttua touhua. Osa muuttaa jo peruskoulun jälkeen omilleen ja joutuu selviämään valtion rahoituksella. Suurempi osa muuttaa omilleen vähän myöhemmin.

Elämää opiskelijabudjetilla
Tavallisimmin korkeakouluopiskelija saa opintotukea (opintoraha + asumistuki) noin 500 euroa kuussa. Lisäksi on mahdollista nostaa opintolainaa noin 400 euroa kuussa. Tämä tekee yhteensä 900 euroa.

Kulupuolella opiskelija maksaa vuokraa, joka on erittäin riippuvainen opiskelupaikkakunnasta sekä asumismuodosta. Helsingissä soluasuntoon pääsee asumaan noin 300 eurolla. Yksityiseltä kaverin kanssa vuokrattu kaksio puolestaan kustantaa helposti 450 euroa kuussa per asuja.
On helppoa laskeskella, että asui miten hyvänsä, niin tiukkaa tekee. Ruoka, vakuutus, puhelin- ja sähkölaskut, lääkärimaksut, välttämättömät vaate- ja elektroniikkaostot, liikkuminen ja niin edelleen.

Sanotaan, että Suomessa opiskelijan elämästä on tehty helppoa. Valtio paitsi rahoittaa opiskelijoita, myös turvaa heidän asemaansa erilaisin alennuksin. Korkeakouluopiskelijan ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja, mikä on todella epätavallista, jos vertaa tilannetta esimerkiksi muuhun Eurooppaan.
Harva suomalainen opiskelija kuitenkaan tuntee elävänsä helppoa, rahallisesti turvattua elämää. Makaroni ja Alepan hyllyn halvin sika-nauta –jauheliha tulevat tutuiksi vuosien myötä. Kesätöiden hankkiminen aiheuttaa stressiä heti joulun jälkeen, sillä ilman kesätöitä seuraavan lukuvuoden budjetin hallinta käy mahdottomaksi.

Opintojen rahoittamisesta
Iso osa korkeakouluopiskelijoista työskentelee opintojen ohella helpottaakseen rahatilannettaan. Sillä on sekä hyviä että huonoja seurauksia. Töissä opiskelija oppii paljon sellaista, mitä koulussa ei opeteta. Esimerkiksi vastuun ottaminen tulee töiden kautta tutuksi. Vakaat tulot laskevat stressitasoa, ja sitä kautta kouluakin on helpompi käydä. Opinnot saattavat kuitenkin kärsiä liiallisen työnteon takia. Valmistuminen myöhästyy, ja lehdet alkavat kirjoitella laiskoista korkeakouluopiskelijoista, jotka eivät saa opintoja valmiiksi.
Eri näkökulmista katsoen opiskelijan elämä näyttää siis hyvin erilaiselta. Saattaa ihmetyttää, miten eurooppalaiset opiskelijat selviävät samasta, mutta maksavat lisäksi hurjia lukukausimaksuja.

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön lukukausimaksut, jäisi monella köyhistä taustoista tulevalla korkeakoulutus hankkimatta. Siksi on tärkeää, että valtio tukee opiskelijoita. Helppoa se opiskelubudjetilla selviäminen ei silti ole.

 

Vilma, Sisällöntuottaja

Lähteet:
Kela. 13.8.2015. Opintotuki kannattaa hakea ajoissa. http://www.kela.fi/ajankohtaista-opiskelijat/-/asset_publisher/I7X3vuEkReGH/content/opintotuki-kannattaa-hakea-ajoissa?_101_INSTANCE_PaixG9mZOIt0_redirect=%2Fopiskelijat